Pondi aloitti rankan synnytysurakan jo viime keskiviikkona. Ruoka ei maistunut ja mahakin oli sekaisin. Jäin itse pois töistä jo keskiviikkona, kun en tiennyt kuinka nopeasti Pondi toiskertalaisena synnytttää. Raivokas petaaminen ja kouhottaminen alkoi kuitenkin vasta perjantai-iltana. Koko pe-la välinen yö oli Pondille raskas, toinen petasi, kouhotti ja ravasi... Kunnes työntöpoltot alkoivat lauantai aamuna klo 6.50. Lauantai oli Pondin 62 kantovuorokausi, joten ihan toisinto tämä oli edellisestä.

Ensimmäisenä syntyi narttu klo 8.00, painaen 320g. Pondi rauhoittui hetkeksi imettämään, kunnes uudet työntöpoltot laittoivat toisen liikkeelle - uros syntyi 8.29, painaen hieman reilut 300g. Näiden kahden jälkeen Pondin rauhoittui, halusi ruokaa ja ulkonakin käytiin.... Pentumäärä jäi tällä kertaa siis näin pieneksi. Mutta kuten hyvä ystäväni sanoi "Valeraskaudeksi todella hyvänkokoinen pentue "

 

Pentuehan piti nimetä tanssien mukaan. Kuitenkin hyviä nimiä oli niiiiiiiin monta ja pentuja vain kaksi. Joten tein päätöksen, että pentue nimettiinkin pääsiäisen mukaan, nartusta tuli Rihamrullan Noita Nokinenä ja uroksesta Rihmarullan Virvon Varvon.

 

Suurta harmia itselleni aiheutti mahdollisten hienojen uusien perheiden "hylkääminen" . Narttu jää luonnollisesti itselleni jatkoon - ja se muuttaa mummolaan Mummon kuriin ja nuhteeseen. Uros jää myös Lahteen, mikä lämmittää kovin mieltäni. Näin ollen moni pentujonossa jäi ilman pentua, ja koska seuraavat pentusuunnitelmat ovat vasta 2012, ei heitä ollut järkeä jonossakaan roikottaa. Onneksi puminpentuja tuntuu syntyvän kevään aikana ihan mukavasti, eiköhän jokainen löydä oman pentunsa.

 

Tämän aamun puntarilla molemmet pääsiäistiput n.500g Tästä on hyvä jatkaa!

Niin, piti olla ahkera tämän blogin kanssa, mutten onnistunut Josko nyt saisin edes pentublogin pidettyä..

Viime päivitykset löytyvät siis viime kesältä, kun Peppi oli meille pentumassa. Pentueeseen syntyi ihanat 7 pentua, jotka ovat sulostuttaneet uusia kotejaan jo kohta vuoden. Paljon jo pennuista ollut iloa, joskin myös surua. Pieni Samu päästettiin taivaaseen enkeleiden luo, sillä pienen pumilapsen on siellä parempi olla, eikä täällä kipuineen.

Nyt kun Pepin pennut lähenevät maagista vuoden rajaa, odotan malttamattomana Pondin vauvoja syntyväksi. Pondi astutettiin tammikuun viimeisenä päivänä Sisulla, eli Scirpasta Hurrikanella. Sisu on upea fakon värinen pumiuros, joka elää Nemo ja Usva nimisten pumien kanssa Pälkäneellä. Koirajoukkoa luotsaa Hanna

Pondin pennut syntyvät pääsiäisen aikaan... Niin, milloin silloin - sen näemme, kun  syntymä tapahtuu Pondi ultrattiin 1.3 ja maha oli tyhjä täynnä. Mieli oli kovin paha, varsinkin kun oireet antoivat vahvasti ymmärtää, että Pondi on selvästi tiine. Mutta tyhjää täynnä, vaikka ihan kahdella ultralla katsottiin. Kotiin lääkärin käynnin jälkeen ja ohjeet mukaan, että ruoka vähille ja lenkit tappiin, jolla saadaan valeraskaus kuriin. Minä se lenkitin ja vähensin ruokaa... Ja Pondi se vain lihosi. Seuraavan viikon torstaina käytin Pondin uudelleen ultrassa, koska ajattelin että täytyyhän lihomisen syy selvittää. Uusintaultran tulos - mahassa vaaveja!

Ilo oli suunnaton, samoin järkytys. Muutenkin lyhyestä kantoajasta oli yht´äkkiä hävinnyt puolitoista viikkoa. Mutta ilo voitti ja Hollolasta Lahteen palasi typerästi hymyilevä kasvattaja ja Pondi - mahtava äiti joka tyynesti hymyili sisäänpäin ja kaikelle olemuksellaan viestitti salaperäistä salaisuuttaan

Kevät kuluu pentujen kanssa, ainakin toivottavasti. Kesän aikana ehkä hieman kehishommia ja toivottavasta Maailman Voittaja- näyttely. Syksy olisi tarkoitus aloittaa paimennuksella.

Pentulaatikossa kaikki kunnossa. Eilen pennut saivat ensimmäisen matolääkkeen, ja syöminen onnistui yllättävän hyvin. Myös Peppi sai matolääkkeen. Muutaman viikon päästä uusimme kuurin.

Galleriassa uusia kuvia päivältä, kuvaajana sisareni Noora Pajari. Varoituksena sanottakoon; kuvat ovat suhteellisen ällön söpöjä

Hyvänen aika kuinka aika lentää. Pennut täyttävät tänään kaksi viikkoa. Kaikki ovat jo avanneet silmänsä ja ensiaskeleetkin on nähty. Painot nousevat koko ajan, ja muutenkin pentulaatikko alkaa jo näyttää siltä että siellä asustaa puminpentuja, eikä rotanpoikasia Kaikilta pennuilta on leikattu ensimmäisen kerran kynnet ja ensi viikonloppuna aloitammekin lihan maistelun. Rihmarullan Tuutikki lähettää kaikille terkut täältä Lahdesta

Jo nyt!! Juurihan pennut syntyivät ja nyt jo ikää viikko. Meno pentulaatikkossa on aikas vilkasta, kun pennut liikkuvat. Peppi imettää suurella hartaudella ja jouduinkin kerimään kaiken mahanaluskarvan, kun pennut olivat ihan hetkessä huovuttaneet siitä "villapanssarin". Pepille maistuu ruoka oikein hyvin ja maitoakin riittää, pennut ovat jo puolen kilon painoisia. Peppiä olen alkanut pikkuhiljaa rauhallisesti lenkittelemään ja uuttera mamma uskaltaakin hetkeksi jättää pennut vartioimatta. Mutta vain silloin kun Pondikin lähtee lenkille  Lopuksi vielä suhteellisen ällönsöpö kuva pienestä Pikku Myystä, joka ilmeisesti näkee tissiunia...